6. Halut
konekäännös: tällä perinteellä ei ole vielä julkaistu käännöstä sinun kielellesi
Kyse on siitä, että aineellisen todellisuutemme kaikkein perustavimmalla tasolla, kvanttifysiikan tasolla eli kaikkien mahdollisten vaihtoehtojen ”kvanttikeitossa”, kaikki aineellista maailmaamme muodostavat hiukkaset syntyvät (nousevat esiin ”kvanttikeitosta”) pareittain niin kutsuttujen antihiukkasten (alkuaineen) kanssa. Ja juuri nämä antihiukkaset, joilla on negatiivinen massa ja jotka kantavat negatiivista (merkkistä) energiaa, ovat toiveidemme fyysinen ilmentymä. Niinpä kaikki hiukkaset syntyvät pareittain: hiukkanen–antihiukkanen, eli kaikki tässä maailmassa on olemassa vain sitä vastaavien toiveiden parina. Ja tästä seuraa kaksi hämmästyttävää johtopäätöstä.
Ensimmäinen: kaikki toiveet ovat jo täyttyneet, toisin ei yksinkertaisesti voi olla – kvanttifysiikan näkökulmasta sillä hetkellä, kun toive (antimateria) syntyy, sen parina syntyy myös materia (energia), joka vastaa täsmällisesti tätä toivetta. Ne eivät yksinkertaisesti voi olla olemassa ilman toisiaan.
Toinen johtopäätös, joka kumpuaa ensimmäisestä: kaikki, mitä Sinun maailmassasi on, on Sinun ja vain Sinun toiveidesi tulos, kukaan muu ei ole siihen ”syyllinen”. Ongelma on siinä, että me, tietämättä tätä (tai tarkemmin sanoen uskoen päinvastaiseen, että kaikki saavutetaan vain raskaalla työllä), me, uskomatta tähän yksinkertaisuuteen, heittäydyimme epäitsekkäästi toteuttamaan toiveitamme heti kun niitä ilmaantui – taistellen
maailmaa vastaan, taivuttaen olosuhteita, kuluttaen siihen valtavasti energiaa – energiaa, joka oli jo luonut kaiken toivotun, mutta saavuttamisen vimmallamme riistimme tämän energian siltä, mikä oli jo luotu, tuhlaten sen tarpeettomiin tekoihin, taisteluun – rahan ansaitsemiseen, tavoitteiden asettamiseen, aikeisiin, suunnitelmien laatimiseen ja yrityksiin toteuttaa niitä, ihmisten ja resurssien organisointiin, kontrolliin ja saavutuksiin ja niin edelleen.
Tuloksena riistimme energian toiveilta, jotka olivat jo toteutuneet materiassa, ja ne kirjaimellisesti haihtuivat todellisuudestamme. Niiden sijaan syntyi paljon turhaa touhua, paljon ”tärkeitä” – ja mihinkään johtamattomia – asioita, mutta todellisen toiveen ruumiillistumaa ei ollut: energia oli heitetty hukkaan. Tämä puolestaan synnytti monia ristiriitaisia toiveita tietoisuudessamme. Yhä uudelleen suunnitelmia laatiessamme ja pettyessämme yrityksiimme toteuttaa niitä keräsimme sisäistä uupumusta, kaunaa niitä kohtaan, ”jotka meitä estivät”, syyllisyyttä ”omista virheistämme”, joilla selitimme, miksi tällä kertaa ei onnistunut, häpeää riittämättömyydestämme, pelkoa siitä, ettei taaskaan onnistu, ja niin edelleen, mistä kumpusi aivan toisenlaisia toiveita, jotka eivät liittyneet sielumme alkuperäisiin, aitoihin toiveisiin – halu todistaa jotakin jollekin, halu puolustella Itseään, halu rangaista Itseään, halu olla omistamatta, jottei kantaisi vastuuta, halu laiskotella ja olla tekemättä yhtään mitään säästäen energian rippeitä, halu piiloutua kaikilta, jopa halu kuolla ”pyyhkiäkseen häpeän pois”...
Ja nämä alitajuiset (eli meille tiedostamattomat) toiveet joutuivat ristiriitaan kaikkien uusien alkujemme kanssa. Nekin synnyttivät antimaterian tavoin niitä vastaavaa materiaa: käynnistäen elämässämme vastaavia käsikirjoituksia – sairauksia, velkoja, täyttämättömiä sitoumuksia, maineen menetystä, oikeudellista ja rikosoikeudellista vainoa, voimankäyttöä, konflikteja, yhteenottoja, valtavasti emotionaalista kipua, kärsimystä ja lopulta kuoleman, ja meidän oli taisteltava ei enää toiveiden täyttymisen, vaan pelkän selviytymisen puolesta. Ja vaikka me Itse käynnistimme kaikki nämä prosessit elämässämme, meistä tuntui, että jokin vihamielinen ja vaarallinen maailma yritti tuhota meidät. Ja me halusimme pitää puolemme, suojella, kostoa, tuhota ”vihollisen”, vaikka täällä ei koskaan ole ollut mitään muuta vihollista kuin me Itse.
Tuloksena sisällämme, tietoisuudessamme, muodostui lukemattomia ristiriitaisia toiveita, jotka joutsenen, ravun ja hauen tavoin kiskoivat todellisuutemme ”kuormaa” eri suuntiin.
Mitä tehdä? On opittava selvittämään kaikki kertyneet sisäiset ristiriidat ja vähitellen puhdistettava oma tietoisuus tuhoavista käyttäytymisen ja päätöksenteon malleista, alitajuisista ohjelmista ja ristiriitaisista toiveista, jotka käynnistävät itsensä tuhoamisen ja Itsen kanssa taistelemisen ohjelmia. On saatettava sopusointuun kaikki ”ravut ja hauet” meidän ”joutsentemme” kanssa. Ja opittava vihdoin näkemään,
että kaikki toiveet ovat jo täyttyneet eivätkä vaadi meiltä minkäänlaisia ponnisteluja, ja tekoja tarvitsemme ainoastaan luovuuteen, emme saavutuksiin, sillä luomisen, toistemme kanssa yhdessä luomisen toiveet ovat sielumme itsenäisiä toiveita, jotka nekin luovat itselleen kaikki tarvittavat olosuhteet, jotta voisimme ilmentää Itseämme luojina ja rakentajina – nämäkin ovat sielumme aitoja toiveita, ja juuri ne puolestaan vaativat meiltä ilmentymistä, meidän tekojamme, ja nämäkin toiveet synnyttävät vastaavaa energiaa – tämä on inspiraation, innostuksen, luovan palon ja sielun impulssien energiaa yhdistyä samanmielisten, kanssaluojien kanssa.
Siksi, ystäväni, Sinun ei tarvitse murehtia siitä, että koska kaikki Sinun toiveesi ovat jo täyttyneet, Sinulla ”ei olisi enää mitään tekemistä”. Päinvastoin, hyväksymällä toiveesi täyttyneiksi Sinä vapaudut tarpeesta ansaita, taivuttaa todellisuutta, kontrolloida, manipuloida muita ja saavuttaa; vapaudut – toteuttamaan sielusi aitoja toiveita – Luovuutta, Rakkautta ja Monitahoisen Totuuden Myötäelämistä varten – Sinun todellista kutsumustasi varten, joka yksin tekee meidät onnellisiksi, koska se vastaa todellista luontoamme – ja silloin Sinä voit ruumiillistaa Korkeimman Potentiaalisi – luojaihmisenä, elävänä jumalana lihassa, Yhden Jumalan, Yhden Elämän ainutlaatuisena ilmentymänä ainutkertaisessa inhimillisessä muodossasi, elävänä esimerkkinä ruumiillistaen unelman Iankaikkisesta Elämästä. Sillä Sinun ei enää
tarvitse kuolla, sillä Sinä olet parantanut kuoleman toiveen, ja elämän toive, Todellisen Elämän toive, vain vahvistuu ja ruumiillistuu Iankaikkisen Olemassaolon todellisuudessa.
Tämä ei ole mikään satu. Tämä on todellisuutta. Ovathan kaikki Sinun toiveesi jo täyttyneet. Millaisilla toiveilla nykyinen todellisuutesi on luotu? Kykenetkö Sinä tunnistamaan ne?
lähde: Радомир · «Причастие Любви»
WEBREATH · 11:11
«In every moment lies an opportunity to thank God for His infinite gift» — Communion of Love 2
Breath is one for all: everyone lives by it, whoever they are and whatever they believe. Every day at 11:11 local time people stop for sixty seconds, breathe, and thank GOD for the breath — each in their own words, each within themselves. In that minute we are One Breath.
WEBREATH — the Minute at 11:11, your own local time — we are One Breath