36. Yaseen

1Oi ihminen

2Kautta Koraanin, jonka viisaus täyttää

3olethan totisesti yksi sananjulistajista

4ja vaellat oikealla tiellä

5Tässä on ilmoitus mahtavalta, laupiaalta

6jotta voisit varoittaa kansaa, jonka esi-isiä ei varoitettu ja joka on välinpitämätön

7Sana on käynyt todeksi, että enin osa heistä on uskon hylännyt

8Kahleet Me olemme totisesti kietonut heidän kaulansa ympäri aina heidän leukansa korkeudelle, niin että heidän päänsä ovat pystyyn pönkitetyt

9Ja Me olemme asettanut esteen heidän eteensä ja esteen heidän taaksensa sekä heittänyt verhon heidän ylitsensä peittäen heidän näkönsä

10Yhdentekevää on heille varoitatko heitä vai et, sillä he eivät usko

11Varoittaa voi vain sitä, joka nuhteesta vaarin ottaa ja sisimmässään Armahtajaa pelkää; sellaiselle julista anteeksiantoa ja suurta palkintoa

12Totisesti Me herätämme kuolleet eloon ja pidämme kirjaa kaikista heidän teoistaan, jopa heidän jalkojensa jäljistäkin; ja kaiken tämän olemme selvästi kirjoittanut

13Esitä heille vertaus sen kaupungin asukkaista, johon sanansaattajamme saapuivat

14Kun Me lähetimme kaksi heidän luoksensa, torjuivat he pois nämä, ja kun Me vahvistimme heitä kolmannella ja kaikki vakuuttivat: »Me olemme totisesti (Jumalan) julistajia»

15Niin he sanoivat: »Ette ole muuta kuin kuolevaisia, kuten me itsekin, eikä hyvä Jumala ole mitään ilmoitustaan teille uskonut; te vain valehtelette.»

16Nämä vastasivat: »Herramme tietää, että varmasti olemme Hänen julistuksensa tuojia teille

17eikä meillä ole muuta mielessämme kuin toimittaa perille selvä viestimme.»

18He sanoivat: »Me aavistamme teidän tulostanne koituvan meille pahaa; ellette lakkaa, me kivitämme teidät ja tuotamme teille tuskallisen lopun.»

19Nämä selittivät: »Itsestänne teistä kohtalonne johtuu eikä siitä, että me teitä varoitamme. Totisesti olette mieletöntä väkeä.»

20Silloin riensi sinne juosten eräs mies ja huusi: »Kansa, ota vaari viestintuojista

21seuratkaa sitä, joka ei pyydä palkkiota teiltä, sillä lähettiläät ovat oikean tien vaeltajia

22Mistä syystä en palvelisi Häntä, joka antoi minulle elämän? Hänen tykönsähän teidätkin jälleen palautetaan

23Omaksuisinko Hänen lisäkseen jumalia, joiden suojelus ei minua vähääkään auttaisi ja jotka eivät kykenisi minua pelastamaan, jos hyvä Jumala minulle lähettäisi koettelemuksen

24Silloinhan olisin ilmeisesti harhassa

25Minä totisesti uskon teidän Herraanne, ja siksi kuulkaa minua!»

26Ja sana tuli: »Astu sisään autuuden tarhaan!» Hän sanoi: »Voi, jospa kansani tietäisi

27miksi Herra antoi minulle anteeksi ja liitti minut armoitettujen joukkoon!»

28Ja tämän todistajan puhuttua Me emme taivaasta syössyt tämän kansan päälle enkelien rankaisevaa joukkoa; niin emme kostoamme lähetä

29Ei muuta tapahtunut, kuin ääni kuului, ja katso, he vaikenivat

30Voi näitä palvelijoita! Milloin sananjulistaja saapuukin heidän tykönsä, he vain pilkkaavat häntä

31Eivätkö he tiedä, kuinka monta sukupolvea Me olemme jo ennen heitä tuhonnut siksi, etteivät he kääntyneet lähettiläittemme puoleen

32Ja ne kaikki tuodaan varmasti Meidän eteemme

33Heille olkoon tunnusmerkiksi kuollut maa. Me vuodatamme siihen eloa ja nostamme siitä esiin viljaa, jota he syövät

34Ja Me kasvatamme palmupuistoja sekä viinitarhoja ja Me vedämme esille lähteitä sitä kastelemaan

35jotta he söisivät sen hedelmiä sekä mitä heidän kätensä valmistaneet ovat. Eikö heidän siis tule olla kiitollisia

36Ylistys Hänelle, joka loi kaiken, mitä maasta kasvaa, sekä heidän tuntemansa lajit että nekin, joita he eivät tunne

37Yökin on heille tunnusmerkkinä. Yöstä vedämme päivän erilleen, ja katso, pimeys peittää heidät

38Aurinkokin kulkee vain määrätyn ratansa, noudattaen kaikkivaltiaan, kaikkitietävän käskyä

39Kuulle Me olemme sen vaiheet määrännyt, kunnes se muuttuu vanhan, kuivan palmunoksan näköiseksi

40Eikä auringon ole sallittu kulkea kuuta nopeammin, yhtä vähän kuin yön on sallittu niellä päivää; vaan kaikki kulkee omaa rataansa

41Vielä on sekin heille tunnusmerkiksi, että Me annamme laivojen kantaa heidän jälkeläisiään

42ja muitakin aluksia olemme heille luonut, joilla he voivat matkustaa

43vaikka Me voisimme, jos tahtoisimme, hukuttaa heidät veteen, eikä heille löytyisi pelastajaa eikä pakotietä

44mutta armostamme Me sallimme heidän elää määräpäivään asti

45Heille sanotaan: »Varokaa sitä, mikä on teillä edessänne, ja varokaa sitä, mikä on takananne, jotta armo tulisi osaksenne

46Ja heidän Herransa viesteistä tuskin yksikään heille saapuu heidän sitä hylkäämättä

47Ja kun heille sanotaan: »Uhratkaa siitä, mitä Jumala on teille suonut!», niin uskottomat sanovat uskovaisille: »Miksi olisi meidän ruokittava niitä, jotka Jumala kuitenkin voisi ravita, jos vain tahtoisi? Te olette ilmeisen harhan vallassa.»

48Ja vielä he kysyvät: »Koska oikeastaan tulee tapahtumaan se, millä te meitä uhkaatte, jos totta puhutte?»

49Heitä odottaa vain äkillinen ääni, joka heidät yllättää vielä heidän väitellessään keskenänsä

50Eivät he ehdi edes jälkisäädöstänsä tehdä eivätkä perheittensä luo kiiruhtaa

51Ja kun pasuunoihin puhalletaan, niin, katso, he rientävät haudoistaan Herransa luo

52Ja he sanovat: »Voi meitä, kuka on meidät nostanut nukkumasijoiltamme ? Tämänhän Armahtaja meille lupasi, ja Hänen sanansaattajansa ovat julistaneet totuutta.»

53Ja vain ääni kajahtaa, ja katso, heidät kaikki tuodaan Meidän eteemme

54eikä sinä päivänä tehdä vähääkään vääryyttä ainoallekaan sielulle; teille punnitaan vain sen mukaan, kuin tekonne ansaitsivat

55Sinä päivänä ovat paratiisin asukkaat autuaallisissa toimissaan

56Vaimojensa seurassa he ovat varjossa leväten istuimillaan

57Siellä nauttivat he hedelmiä ja heillä on kaikkea, mitä haluavat

58»Rauhaa!» on heille laupiaan Herran tervehdys

59Mutta te, väärintekijät, väistykää loitolle tänä päivänä

60Enkö Minä velvoittanut teitä, Aadamin lapset, olemaan palvelematta perkelettä? Totisesti hän on teidän ilmivihollisenne

61Ja enkö sen sijaan käskenyt palvelemaan Minua ollaksenne oikealla tiellä

62Onhan perkele totisesti johtanut harhaan lukuisia sieluja joukostanne. Kuinka ette sittenkään älynneet

63Tämä on helvetti, jolla teitä uhattiin

64Käykää nyt siihen tänä päivänä epäuskonne tähden

65Ja sinä päivänä sinetöimme Me heidän suunsa, mutta heidän kätensä tulevat meille huitoen puhumaan sekä jalkansa heidän ansaitsemastaan todistamaan

66Ja jos Me tahdomme, voimme puhkaista heidän silmänsä; silloin vasta he pyrkisivät löytämään tien, mutta kuinka he näkisivät

67Samoin voisimme varmasti, jos tahtoisimme, heidät siihen paikkaan jähmettää, niin etteivät he voisi edemmäksi päästä eivätkä takaisin palata

68Jos Me jollekulle suomme pitkän iän, Me annamme hänen vartensa köyristyä; eivätkö he ymmärrä

69Emmekä ole hänelle (profeetalle) runoilua opettanut, sillä hänelle se ei ole soveliasta. Hänen sanottavansa on vain varoitus ja selvä Koraani

70Hänen on varoitettava jokaista, joka elää haluaa, ja julistetun sanan on osoittauduttava voimakkaaksi uskottomia vastaan

71Eivätkö he havaitse, että Me olemme luonut heille karjan luontokappaleittemme joukosta ja totuttanut sen heidän alaisuuteensa

72Ja me olemme pannut kotieläimet heitä tottelemaan, niin että he muutamilla ajavat ja muutamia käyttävät ruoaksensa

73Tästä kaikesta heille on etua ja he saavat niistä juomiakin; eivätkö he osaa tästäkään kiittää

74Mutta he ovat omaksuneet itselleen jumalia ainoan Jumalan rinnalle, saadakseen heiltä apua

75Mutta nämä eivät kykene heitä auttamaan, vaikka niitä on laumoittain

76Tästä syystä älä anna heidän puheensa itseäsi huolestuttaa; Me tiedämme, mitä he tekevät salaa ja mitä toimivat julkisesti

77Eikö ihminen ole huomannut, että Me olemme luonut hänet pienestä elonidusta? Ja katso, kohta hän on valmis kanssamme kiistelemään

78Ja hän laittaa Meidän kaltaisiksemme tarkoitettuja kuviaan unohtaen oman luomisensa. Hän sanoo: »Kuka pystyy elämän paluttamaan luihin, kun ne jo ovat lahonneet?»

79Sano: »Hän niihin elämän palauttaa, joka ne alkujaankin elämään synnytti, sillä Hän sulkee itseensä koko luomakunnan

80Hän, joka loi teille tulen, joka voi vihreässä puussakin palaa, niin että sytykkeillä sitä jatkaa saatatte

81Eikö Hän, joka loi taivaat ja maan, kykene niiden kaltaisia luomaan? Totisesti! Hänhän on kaiken Luoja, taituri

82Kun Hän jotakin aikoo, riittää, että Hän käskee: »Tulkoon!» niin se tulee

83Sentähden ylistys olkoon Hänelle, jonka käsissä on valta kaiken yli ja jonka tykö kaikki palautetaan aikanaan