Mistä hengittämämme happi tulee?

Lyhyt vastaus

Meret tuottavat hyvin suuren osan maapallon hapesta. Sen kerrotaan usein olevan noin puolet. Loput tulee metsistä, ruohostoista ja muista kasveista. Nämä ovat pyöristettyjä kuvauksia, eivät tarkkaa kirjanpitoa, mutta kuva on selvä: hengittämämme happi tulee oman planeettamme meristä, metsistä ja ruohostoista.

Jos toivoit yhtä paikkaa kartalla, sellaista ei ole. Tarjonta on levittäytynyt koko maapallolle, ja suuri osa siitä tulee meristä, joita useimmat meistä näkevät harvoin.

On syytä sanoa suoraan, mitä tämä artikkeli ei ole. Se ei ole tieteellinen taulukko. Tässä esitetyt luvut ovat arkisia arvioita: meret noin puolet, loput maakasveista. Tarkkoja lukuja haluavan kannattaa tutustua maapallotutkijoiden työhön. Haluamme jakaa kuvan, koska kuva on helppo muistaa ja sille on helppo olla kiitollinen.

Lahja, joka saapuu kaukaa

On luontevaa kuvitella, että hengittämäsi happi tulee ikkunasi ulkopuolella kasvavista puista. Ne ovat tärkeitä. Mutta tuulet sekoittavat ilmakehää jatkuvasti, joten tänään hengittämäsi ilma on voinut olla vielä äskettäin toisen mantereen yllä. Sisään vetämälläsi hapella ei ole osoitetta. Se jaetaan yhdestä yhteisestä taivaasta.

Tässä kannattaa pysähtyä. Jossain on meri, jota et ehkä koskaan näe, ja metsiä, joissa et ehkä koskaan käy. Tämänaamuinen hengityksesi voi olla jotain niille velkaa. Noin 8 miljardia ihmistä ammentaa samoista lähteistä yhtä aikaa. Kukaan ei lähetä laskua, eikä kenenkään tarvitse pyytää.

Ajattele sitä yhteisenä kotitalona. Kodissa monet käyttävät samoja huoneita, samaa vettä, samaa lämpöä, eikä kukaan pidä kirjaa siitä, kuka käytti mitä. Maapallo toimii vähän samoin. Se on yksi koti, jossa on hyvin suuri, noin 8 miljardin hengen perhe, ja ilma on yksi ensimmäisistä asioista, joita se antaa.

Miksi harvoin huomaamme

Huomaamme sen, mikä puuttuu, emme sitä, mikä on aina läsnä. Hengitys on niin tasaista ja hiljaista, että se painuu taustalle, ja moni elää koko päivän ajattelematta sitä kertaakaan. Silti se on päivän ensimmäinen lahja ja viimeinen, eikä se pyydä meiltä mitään. Kokeile pientä testiä. Kun olet seuraavan kerran kiireinen, kysy itseltäsi, milloin viimeksi ajattelit hengitystäsi. Jos vastaus on, ettet muista, se on normaalia eikä mikään huolenaihe.

Huomaaminen on koko kutsu. Sinun ei tarvitse ratkaista mitään tässä hetkessä. Sinun tarvitsee vain nähdä, että saat jotakin yhä uudelleen koko päivän ajan. Se riittää aloittamiseen.

Mitä kiitos voi tehdä sinulle

Kiitollisuutta on tutkittu. Emmonsin ja McCulloughin vuoden 2003 artikkelissa, joka julkaistiin Journal of Personality and Social Psychology -lehdessä, ihmiset, jotka kirjoittivat säännöllisesti muistiin, mistä olivat kiitollisia, kertoivat voivansa paremmin useammin kuin kontrolliryhmien ihmiset. Tutkimus ei koskenut hengitystä. Mutta hengitys on ehkä yksinkertaisin asia, josta olla kiitollinen: se on aina läsnä, se on ilmainen eikä se tarvitse erityistä tilaisuutta. Kiitos ei tarvitse suuria sanoja. Se voi olla lyhyt ja hiljainen: kiitos tästä hengenvedosta.

Hidas hengitys on toinen asia, jota tutkijat ovat tarkastelleet: joidenkin tutkimusten mukaan se liittyy rauhan tunteeseen. Mainitsemme sen varovasti emmekä lupaa mitään. Jos pysähdyt, hengität hitaasti ja ajattelet meriä ja metsiä, teet jotain yksinkertaista, minkä moni kuvaa rauhoittavaksi. Tässä pieni tapa kokeilla sitä:

• Pysähdy hetkeksi ja vedä yksi hidas hengenveto sisään.
• Ajattele meriä, metsiä ja ruohostoja, jotka auttoivat sen syntymisessä.
• Hengitä ulos ja sano kiitos omin sanoin ja omalla kielelläsi.

Jokainen hengenveto on lahja yhteisestä kodistamme. Sen huomaaminen vie yhden minuutin.